Auttaako venyttely alaselkäkipuihin?

Venyttely on perinteikäs ja paljon käytetty keino kuntoutuksessa ja kivunhoidossa, mutta erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana sen roolia on kyseenalaistettu… venyttely todennäköisesti hyödyttää alaselkäkipujen hoidossa muuten kuin notkeutta lisäämällä.

Monille venyttely tarkoittaa käytännössä samaa kuin kehonhuolto. Fraasit ”pitäisi venytellä enemmän” kuuluu melkein aina ensikäynnillä asiakkaan suusta. Monet ajattelevat selkäkipujen johtuvan vähäisestä venyttelystä, mutta onko asia oikeasti näin? Kerron tässä kirjoitelmassa lyhyesti, miksi venyttelystä ei oikeasti ole hyötyä selän kuntoutuksessa, mutta silti kuitenkin on.

Keskityn tässä artikkelissa yksinomaan perinteiseen staattiseen venyttelyyn, josta esimerkki takareisivenytys, jossa sama asento pidetään tietty aika, vaikka 30 sekuntia. Liikkuvuusharjoittelua voidaan tehdä toki myös muilla keinoin.

Venyttely ei pidennä lihasta

Perinteisesti venyttelyä ollaan perusteltu ajatuksella, jonka mukaan lihas kiristyy rasituksessa kuin jousi, joka pitää venyttää jälkeen päin auki normaaliin mittaan – näin kivut ja jumit eivät pääse pahaksi. Todellisuudessa venytys ei lyhyellä aikavälillä lisää lihaksen pituutta. Lisääntynyt liikelaajuus johtuu suurimmaksi osaksi venytyksen tunteeseen liittyvän kivun lievenemisesetä, joka auttaa viemään venytystä pidemmälle. Mikäli venyttelyllä haluaa saavuttaa rakenteellisia muutoksia lihaksistossa, vaatii se tutkimusten mukaan jokapäiväistä venyttelyä vähintään kahdeksan viikon ajan.

Venyttelyä ei vaadita kipujen ehkäisemiseen

Venyttelyn rooli urheiluvammojen ehkäisyssä on epäselvä ja tutkimukset antavat ristiriidassa olevia tuloksia. Sama pätee myös esimerkiksi niska- hartiaseudun kiputilojen hoidossa.

Jos venyttelyä lähdetään vertailemaan muihin liikkumisen muotoihin (esim voimaharjoittelu tai kävelylenkit), saadaan yleensä paremmat vaikutukset kipujen hoidossa aktiivisemmilla liikkumisella kuin venyttelyllä. Liike on lääke, ja treenattujen lihasten sietokyky rasitukselle on parempi kuin tappiin asti venyteltyjen. Voimaharjoittelulla sekä muulla liikunnalla pystytään vaikuttamaan myös kehon yleiskuntoon ja terveyteen, toisin kuin venyttelyllä.

Venyttely harjoittelun rytmittäjänä

Vaikka venyttely ei välttämättä ole yksinään välttämätöntä, on sillä paikkansa kehonhuollossa ja hyvinvoinnissa. Yleensä syyt vaivojen takana, joiden takia vastaanotolleni hakeudutaan, lähtevät puutteellisesta palautumisesta kuormituksesta. Esimerkkinä olkoot vaikka liian äkillinen juoksu- tai saliharrastuksen aloittaminen pitkän tauon jälkeen, kesän ensimmäiset puutalkoot mökillä, tai stressaava työviikko näyttöpäätteen ääressä staattisessa asennossa ilman sopivaa tauottamista.

Näissä kaikissa esimerkeissä kuormitus ja palautuminen ovat epätasapainossa, joka saattaa ilmentyä erilaisten kiputilojen ärtymisenä. Venyttely on yksi tapa rytmittää rasitusta toisenlaisella ärsykkeellä, ja tarjota keholle taukoa yksitoikkoisesta kuormituksesta (henkisestä tai fyysisestä). Tämän voi toki myös tehdä jollain muulla huoltavalla harjoittelulla.

Mieli ja keho -yhteys

Keho ei pysty erottelemaan fyysistä ja psyykkistä rasitusta niin tehokkaasti kuin yleisesti ajatellaan. Negatiiviset tunteet, kuten stressi, suru, viha ja pelko vaikuttavat hermoston välityksellä suoraan kehon toimintaan lisäämällä yleistä jännitystilaa. Näin ahdistus ja ylivalppaisuus herkistävät kehon ylikuormitukselle ja kivulle.

Tämä toimii myös toiseen suntaan: samoin kuin mieli vaikuttaa suoraan kehon toimintaan, vaikuttaa keho mieleen. Tätä käytetään kivunhoidossa hyödyksi. Yleisiä terapiamuotoja ovat esimerkiksi jooga, meditaatio, taide sekä rentoutumisharjoitteet. Monelle venyttely käy rentouttavasta harjoitteesta, jossa hengitellään rauhassa hyvältä tuntuvassa asennossa. Siksi olo on usein parempi venyttelyn jälkeen ja kehoa saadaan palautumaan kuormituksesta. Parempaa oloa voidaan myös hyödyntää aktiivisessa kuntoutuksessa.